Eilen illalla otettiin Nasukin mukaan pihalle valjaissa. Alkujännittelyjen jälkeen Nasu nautti paljon kun sai tassutella ruohikossa, haistella, tutkia ja maistella. Tykkäs napostella ruohoa ja välillä hyökkiä pikku hyppyjä hyönteisten perässä.

Tavattiin samalla naapurin tuttu koira, meksikonkarvatonkoira. Kaveri oli tosi kiinnostunut Nasusta ja halusi tehdä Nasun kaa tuttavuutta. Cara otti kuitenkin tehtäväkseen "suojella" Nasua ja meni koko ajan Nasun ja pikkukoiran väliin. Cara seurasi silmäkovana mitä toinen koira Nasun kans tekee. Pikkukoira oli kuitenkin tosi kiltti ja vaan nuuski Nasua välillä haukahtaen iloisesti. Nasu ei välittänyt siitä vaan keskittyi nurmikon jyystämiseen.

Hienoa oli huomata, miten Cara otti tehtäväkseen vahtia Nasua ja mennä koiran ja Nasun väliin! Välillä se kävi myös tsekkaamassa Nasua, nuolasi ohimennen sitä, kun tämä lähti vähän pidemmälle kävelemään. Se pysäytti Nasun, ikäänkuin merkiksi että elähän lähe sen kauemmaksi.

Tämä oli kiinnostava testi, miten Cara toimii tällaisessa tilanteessa.

Tapauksen lisäksi Cara on enemmänkin viime aikoina alkanut näyttää merkkejä suojeluvaistostaan. Jos "meidän" nurmikon viereisellä penkillä erehtyy joku ulkopuolinen istuskelemaan, kun tullaan nurtsille leikkimään, Cara alkaa murista hyvin matalasti sille. Lisäksi matalaa varoitusmurinaa kuuluu, jos iltamyöhään lenkillä tulee humalaisia hoipertelijoita vastaan.