Lapissa tuli käytyä siis jouluna, kuten edellisestä viestistä voi ymmärtää. Ennen kuin lähdettiin matkaamaan lappiin, Selja käväsi teoriakokeessa ja läpäsi sen :) Sit vielä joskus se inssi ja Seljakin on valmis Teuvo, maanteiden kunkku.

Matkat taittuivat junalla Hki-Rovaniemi. Oli oma hytti, jossa oli sängyt. Carallekin oli aikamoinen kokemus matkustella pikkuisessa junahytissä. Onneksi se sujui erittäin hyvin! Cara sisäisti nopeasti idean, että ollaan niinkuin sillit suolassa pikku hytissä. Kerran kun se näki jollain pysähdyspaikalla ikkunasta siivoojia, jotka kävelivät isojen kärryjen kanssa, se alkoi murista. Lisäksi se murisi alkumatkasta jos hytin ohitse käveli joku. Lopulta se tottui hommaan, eikä ollut enää niin huolissaan äänistä, joita käytävältä saattoi kuulua.

Matkalle otettiin tavaraa ihan hirveästi ja olimme niinkuin kameleita kun raahasimme matkalaukkuja, reppuja, kassia ja lumikenkiä!

Lunta oli jonkin verran enemmän kuin meillä kotona ja pakkasta reilusti. Pari kertaa kävimme kokeilemassa lumikenkiä, jotka Seljan äiti osti joululahjaksi. Kiitos vaan lahjasta! Ensimmäisellä kerralla otettiin kamerakin mukaan että saatais jotenkin ikuistettua Caran riehunta lumessa. Tokalla reissulla jouluaattona oli niin kylmä, jotain -25 ja kylmä viima, että päätettiin jättää kamera sisään lämmittelemään.

Jouluaaton lumikenkäilyreissulla Leeamarian kanssa vaellettiin niin pitkään, että pian törmättiinkin poteroon. Tajuttiin että oltiin vahingossa vaellettu armeijan alueelle. Napalmiharjoitusratakin tuli vastaan. Mutta ei me mitään isoa lenkkiä voitu tehä aattona, kun oli niin hirmuisen kylmä että huolestutti jo Carankin tarkeneminen!

Lumikenkäily on oikeesti hauskaa, varsinkin kun on seurana hullu koira! Harmi, ettei täällä etelässä oikeen ole paljoa lumekenkäkelejä!

Alfred-J.Kwack:

Caralla ei ollut lumikenkiä:

Koirahan meinas upota lumeen :) Ja turpavärkki oli ihan lumessa kokoajan!

SE EI MENOA HAITTAA

Sehän suorastaa ui:

Caralla oli hurjan hauskaa peuhata lumessa pitkin metsiä!

Cara löysi myös eksoottisia nameja metsästä: poron papanoita. Niitä oli ihan pakko maistaa.

Mukava oli reissu! Teki hyvää päästä pois kotoa.

Kiitos paljon joululahjoista kaikille!!!! (Emme me ihan niin kilttejä....)  Ja kiitos Tuomaksen vanhemmille ylläpidosta ja kaikesta!!!!

Kiitos myös tuhannesti Seljan äidille kisujen hoidosta. Nasu oli ainakin saanut vähän joulukiloja Sovittiin Nasun kanssa et alotetaan nyt kesäkuntoon-projekti...  Kiitos myös Seljan iskälle kisujen kuskaamisista!