Nasun epilepsia nostaa taas päätään. Vähän yli viikko sitten oli yksi pieni kohtaus. Aamuyöllä heräsin siihen että Nasu oli sängyn rautapäädyssä, niiden rautatankojen välissä kiinni ja sätki tajuttomana. Pissat oli tullu alle ja kuola lensi. Cara oli huolissaan ja koitti nuolla Nasua. Nostin Nasun keskelle sänkyä ja seurasin kouristeluja. Ne ei kestäneet onneks kuin ihan hetken.

Eilen illalla huomasin et Nasu on kummallinen ja istuu lattialla "muissa maailmoissaan". Otin sen syliin ja sitten sillä alkoi sellanen vähän aikaa kestävä poissaolokohtaus. Se ei mennyt täysin tajuttomaksi eikä sätkinyt, mutta meni sellaseks hyvin veltoksi, ei reagoinut mihinkään, nenä ja ponkurat tulipunaseksi. Kun se kohtaus meni ohi, se oli taas loppuillan ihan oma itsensä, mutta kovin väsynyt eikä edes jaksanut tulla keittiöön kerjäämään niinkuin aina tekee.

Tänä aamuna tuli hiukan samanlainen poissaolokohtaus. Ei mitään reagointia mihinkään ja pupillit tosi laajoina tuijotti tyhjyyteen, makasi velttona lattialla. Pikkuisen sätki etujaloillaan. Kohtaus kesti ihan vähän aikaa, sitten se olikin taas todella väsynyt. 

Kyllähän se on selvä asia, ettei tästä koskaan ainakaan voi parantua. Kyseessä on kuitenkin tollanen aivohäiriö, joka on ilmeisesti ihan pennusta saakka ollut, voinut tulla synnytyksessä, kun sillä oli vaikeuksia siinä. Ei voi mitään. Barbivetia nyt vaan syödään, 2 annosta päivässä, ja seurataan.